Neuvolassa 3. kesäkuuta

Tänään oli neuvolalääkäri. Mies oli ihanasti taas mukana, vaikka hänellä oli sovittu työmeno. Hän koki yhteisen neuvolakäynnin tärkeämmäksi ja siirsi menoa. Aika ihanaa.

Neuvolakäynti tosi ei ollut kaikista parhain. Terveystalo, jossa neuvolamme olisi, on homeremontissa, joten neuvolatoiminnot on hajautettu ympäri kaupunkia. Varsinainen neuvola on yhdessä paikassa ja neuvolalääkäri toisessa. Ei siinä mitään, meiltä keskusta-asukeilta on aivan yhtä lyhyt matka molempiin paikkoihin. Järjestelyt vaan kummastuttavat.

Neuvolalääkäri on kaupunginsairaalassa, aivan suuren rakennuksen päädyssä, mahdollisimman kaukana asiakasparkkipaikoista (vieressä on kyllä mahtavan suuri alue henkilökunnalle). Jaksoin kyllä kävellä autolta vastaanotolle, mutta vähän isomman mahan ja isompien viikkojen kanssa matka ei varmastikaan olisi yhtä leppoisa.

Vastaanotto sijaitsi samalla käytävällä ehkäisyneuvolan ja muistiklinikan kanssa. Ihan järkeenkäypä yhdistelmä. Jos on ehkäisy unohtunut, on pian asiaa neuvolaan. Heh heh. Mies yritti yllyttää minua ilmoittautumaan mahoineni ehkäisyneuvolan puolelle, mutta minulla ei pokka pitänyt.

Ensin meidät vastaanotti terveydenhoitaja, mukava nuori nainen. Hänen toimistonsa vaan ei ollut kovin mukava. Se nimittäin sijaitsi käytävällä. Keskustele siinä nyt sitten henkilökohtaisista asioista, kun käytävällä ramppaa väkeä. Kiinnitimme miehen kanssa molemmat myös huomiota siihen, että ikkunalaudalla oli iso nippu reseptejä, joista oli selvästi luettavissa asiakkaiden nimet ja muut tiedot. Terveydenhoitaja oli kyllä hyvin hienotunteinen eikä työpiste ole varmastikaan hänen valitsemansa, mutta silti tilanteesta jäi kurja fiilis.

Neuvolalääkäri oli erittäin miellyttävä nainen (huh, onneksi nainen), joka otti minut ja mieheni hyvin huomioon. Lääkärin vastaanotto oli onneksi ihan oikeassa huoneessa. Hän paineli vauvaa vatsan päältä, arvioi painoksi noin kilon ja pään olevan alassuin. Ultralla nämä sitten varmistuivat: pää oli tosiaankin alaspäin ja painoarvio oli 909 grammaa (rakenneultrassa kuusi viikkoa sitten arvio oli 283 grammaa, pojallahan on massakausi!). Sitten viimeiseksi hän kokeili kohdunkaulan.

Kaikki oli kaikin puolin oikein hyvin. Niin vauvalla kuin meilläkin. Olen tuntenut supistuksia jonkin aikaa, ja sain ohjeen ottaa iisisti, mutta muuten voi elää ihan normaalisti.