perjantai 28. elokuuta 2009

Neuvolassa 21., 24. ja 28. elokuuta

Niinpä niin. Neuvolassa on nyt tullut ravattua ihan urakalla. Ainakin olen päässyt tutustumaan uuteen terveydenhoitajaan. Tätä tätiä ei voi oikein tädiksi kutsua, hän on nuori, korkeintaan 35-vuotias ja nauraa todella paljon. Hiukan erilainen kuin äärettömän rauhallinen ja äidillinen tätyli edellisessä neuvolassa, mutta ei ollenkaan huono vaihtokauppa.

Verenpaineita on seurattu silmä kovana, onneksi terveydenhoitaja suhtautuu paineisiini normaalimmin kuin lääkkeet lätkäissyt lääkäri. Paineet ovat olleetkin nyt todella alhaalla, joten ilmeisesti lääke pelittää.

Oli kuulemma ollut ohjeena muuttaa annostusta herkästi suuremmaksi, mutta sovimme, ettemme tekisi niin. Näillä näkymin mennään miniannostuksella loppuraskaus.

Vauva on kaikilla kerroilla ollut kovasti sykkeen kuuntelua vastaan. Protestoi oikein kovasti geeliä ja ääntä. Ei tartte tulla tökkimään! Vauva liikkuu edelleenkin varsin ponnekkaasti ja mahassa möyrytäänkin kuin viimeistä päivää (heh heh).

Meille on tulossa terveydenhoitajankin mielestä pitkä poju. Katsotaan sitten, miten hyvin pitää ennustukset paikkansa.

Tämä uusi terveydenhoitaja on ennustanut myös, että vauva putkahtaa maailmaan hetkenä minä hyvänsä. Hän kyseli supistuksistani ja kuvailin niitä sekä napakoiksi mahan kovettumisiksi (niihin onkin saatu tottua) että kuukautiskipumaisiksi juilimisiksi. Olen muutamana yönä valvonut supistusten takia, mutta ne eivät vielä ole jatkuneet ja jatkuneet ja jatkuneet.

Sovimme jo viime viikolla neuvolakäynnin ensi viikon perjantaille 4. syyskuuta. Tämä käynti onkin sitten kotikäynti. Jep, kotikäynti ennen lapsen syntymää. Enpä ole aiemmin moisesta kuullut. Tänään terveydenhoitaja tosin toisti uhkauksensa, että kotikäynti saattaa jäädä toteutumatta, sillä voimme aivan hyvin olla tuolloin synnyttämässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.