torstai 30. heinäkuuta 2009

Isyyspakkaus

Olen aloittanut kasaamaan isyyspakkausta, jonka annan tuoreelle isälle sitten, kun vauva on syntynyt.

Tavarat pakkaan tällaiseen tilavaan peltirasiaan, vähän niin kuin ensiapupakkaukseen. Täytyy kyllä tunnustaa, että rasia on ajateltu jatkokäyttöön enemmän minulle kuin miehelleni. Olin jo kassalla maksamassa pahvista lahjapakkauslaatikkoa, kun kuulin hinnan, jota ei oltu merkattu mihinkään.

Meinasin pökrätä tajutessani, että Sokos pyytää pahvilaatikosta 13,90. Laatikko jäi kassalle ja menin kiertelemään kodintarvikeosastolle. Sieltä mukaani tarttui peltirasia, joka hinnaltaan on kyllä pahvilaatikkoa kalliimpi, mutta huomattavasti pitkäikäisempi.

Laatikkoon olen saanut toistaiseksi nämä tarvikkeet:

- "Moi, lahtelaista" -t-paita, sillä mies on tehnyt ties kuinka monennen polven lahtelaista.
- Sisu-aski, sillä tuore isä tarvitsee sisua. Lisäksi tämä on ollut yksi nimivaihtoehdoistamme.
- Suklaasikari, sillä mies ei tupakoi. Sikarin tosin toin jo maaliskuussa Torinosta.
- Kari Hotakaisen Klassikko, sillä mies tykkäsi elokuvasta valtavasti.


- Miesvälineitä eli avaimenperäpuukko ja monitoimityökalu sekä korvatulpat sillä puukkoa ja monitoimityökalua mies on toivonut ja korvatulppia hän (ja minä myös) saattaa tarvita.
- Ensimmäinen Himaset-sarjakuvakirja, sillä se on yksinkertaisesti aivan tolkuttoman hauska. Sarjan toinenkin kirja on ilmestynyt ja sen voi hommata sitten myöhemmin.


Lisäksi pakkauksessa on pistaasipähkinöitä, sillä mies tykkää niistä aivan hulluna.

Olen yrittänyt vielä etsiä miehelle solmioneulaa ja kalvosinnappeja, sillä miehellä ei sellaisia ole. Ovelana likkana kävelytin miehen eräänä päivänä Sokoksen koruosaston kautta ja vien hänet räpläämään solmioneuloja ja kalvosinnappeja. Sen verran sain selville, ettei mies halua ihan perussettiä (huh, onneksi ei kultaa) ja miehen mielestä näissä pitäisi olla jokin juju. Niiden pitäisi olla äijämäiset, sellaiset hiukan rosoiset.

Juju. Äijämäiset. Helpommin sanottu kuin tehty. Tuon käynnin jälkeen kaikki solmioneulat ja kalvosinnapit ovat ihan tylsiä. Mistä löytäisin sen jujun?

1 kommentti:

  1. Ajattelin sinua tänään museossa. =) Käytiin tytön kanssa radio- ja tv-museossa ja siellä pienessä putiikissa oli erikoisin solmioneula jonka olen nähnyt. Mutta ennen kaikkea siellä oli ihana puinen lentokonemobile, vaan 7 euroa. Ja kaikkea muutakin hauskaa, jos haluat käydä kurkkaamassa.. *vinks vinks*

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.